Vatsataudista oli tällä kertaa seurauksena jotain hyvääkin.

Makuuhuone on nimittäin ollut jo pitkään meillä sellainen huone, jota ei ole sisustettu eikä ikävä kyllä kamalasti siivottukaan. Se on se pimeä soppi tuolla takavasemmalla olkkarista katsellen, jossa käydään nukkumassa. Nukkumassa on pimeää, joten ihan sama mille se huonekaan näyttää. Siltä siellä ainakin on näyttänyt.

Vatsatauti toi tullessaan karmean sotkun ja hajut, joka sai minut puunaamaan kotia rankemmalla kädellä. Samalla puhdistui myös makuuhuone. Sisustusta ei ole muutettu mitenkään, mutta kylläpä pieni pintasiivous sai ihmeitä aikaan. Nykyään se on huone varustettuna magneetilla= imee puoleensa, ainakin minua.

Värimaailma muuttunee tässä ajan kanssa ja jos kahden vuoden asumisen jälkeen saisimme lamputkin hankittua. Se olisi aika kivaa sekin. Seinällä idolini Peppi kultakehyksissään.

 

Lipaston päällä odottelee rykelmä tauluja. Pääsevät ehkä joskus seinälle, ehkä eivät. Vaatehuoneessa tauluja on lisää iso pino. Asunto moninkertaistui, mutta silti muka edellisen kodin taulut eivät mahdu seinille. Oikealla mieheni taidonnäytettä, Nukkumatti on Esikon käsialaa muutaman vuoden takaa. Seuraavana Heli Pukin taulu ja vasemmalla PIkku-Ukko eli yksi uusista kuvatauluista. Niitä on yhteensä kolme paikkaansa jahtaamassa. I like. Paljon! (omituisesti listasin oikealta vasemmalle :-O)

 

 

Lipaston päällä on taulujen lisäksi pari Mailegin rasiaa ( pitihän itsellekin saada, jos blogivierailijoille ostan) sekä peli äitini lapsuudesta, 40-luvulta. Sympaattinen esine. Matkalla Esikon kouluun" vanhojen tavaroiden päivään".